Värioppi ja Goethen kolmio
Aloitimme tunnin varsinaisen työskentelyn väriopista, jota toteutimme vesiväreillä. Vesivärit ovat jääneet minulla vähemmälle käytölle ala-asteen jälkeen. Paletin värien nimet olivat minulle entuudestaan tuntemattomia, joten opin uutta.
Kokeilimme vesivärejä maalaten ensin paletista valmiiksi löytyvillä väreillä. Paletista löytyvien värien keskelle maalasimme samojen värien eri sävyjen sekoitusta. Reunaan kokeilin myös erilaisia yhdistelmiä pohtien mistä väreistä syntyy puhtaita ja mistä likaisia sävyjä. Silmällä oli melko helppo arvioida sävyjen puhtaus tai likaisuus. En olisi kuitenkaan osannut itse arvioida ennen sekoitusta minkä yhdistelmien lopputulos tulisi olemaan puhdas tai likainen. Tämä logiikka tuli minulle siis uutena oppina.
Värit hahmottuivat hyvin nimeämällä ne lopputulokseen.
Lopuksi pohdimme meille mielekästä maisemaa ja sen värimaailmaa. Kahdeksaan ruutuun tuli sekoittaa sävyjä joita kyseisessä maisemassa olisi. Mielikuvani oli heti perinteinen suomalainen järvenranta, jossa on vähän puita. Väreinä on vihreän ja ruskean sävyjä puihin ja maastoon. Vaaleita sinisen sävyjä ajattelin taivaaseen. Tummat sekä vaaleat sinisen sävyt muodostavat järven. Odotan jo innolla, että pääsen toteuttamaan visioni. Nähtäväksi jää, oliko näiden sävyjen valinta oikea vai jääkö jotain puuttumaan.
Viimeinen maisematehtävän värikollaasin suunnittelu oli sellainen, jonka voisin ajatella toteuttavani kuvaamataidon tunneilla oppilaiden kanssa jollain tapaa. On hyödyllistä pohtia tulevan työn värimaailmaa etukäteen. Ja koska värejä on käytettävänä rajallinen määrä, on tärkeää, että oppilas onnistuu sekoittamaan visionsa mukaisen värin. Tällöin hänen on pohdittava etukäteen, millainen yhdistelmä mistäkin väreistä syntyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti